Business

Autoilun uusi päästöleikkuri voi iskeä ensimmäisenä kuljetusalaan – Yksityisautoilijat vuorossa myöhemmin



Tieliikenteen ja lämmityksen uusi päästökauppa pitäisi aloittaa yrityksistä, linjaa Euroopan parlamentti. Suomessa kanta keräsi heti kritiikkiä. Myös Suomessa vastustettu uusi sosiaalirahasto etenee.

Tieliikenteen ja lämmityksen uusi päästökauppa pitäisi aloittaa yrityksistä, linjaa Euroopan parlamentti. Suomessa kanta keräsi heti kritiikkiä. Myös Suomessa vastustettu uusi sosiaalirahasto etenee.

Euroopan parlamentti kannattaa kotitalouksien rajaamista aluksi tieliikenteen ja lämmityksen uuden päästökaupan ulkopuolelle.

EU:ssa on puitu kuluneen vuoden ajan tieliikenteen ja lämmityksen uutta päästökauppaa osana laajaa ilmastopakettia. EU-komission ehdotuksen mukaan fossiilisten liikenne- ja lämmityspolttoaineiden jakelijoiden olisi ostettava päästöoikeuksia vuodesta 2026 lähtien.

Kun päästöoikeuksien määrä vähenisi vuosittain, tämä nostaisi todennäköisesti fossiilisten polttoaineiden hintaa ja odotusten mukaan leikkaisi päästöjä.

Euroopan parlamentti linjasi keskiviikkona, että uuden päästökaupan pitäisi koskea aluksi vain yrityksiä.

Esimerkiksi kuljetusyrittäjille päästökaupan pitäisi parlamentin mielestä tulla käyttöön jo vuonna 2024, mutta yksityisautoilu ja asuinrakennusten lämmitys tulisivat sen piiriin vasta 2029. Tämänkin jälkeen parlamentti haluaa kattohinnan päästöoikeuksille.

”Ylimääräinen liikennevero”

Yritysten kuorma-autoliikenteeseen osuva päästökauppa ei ole viisasta, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto äänestyksen jälkeen.

”Juuri tälle markkinalle puhtaampia polttoaineita saadaan henkilöautoliikennettä myöhemmin. Pelkona on, että lopputuloksena olisi vain ylimääräinen liikennevero”, EK ottaa kantaa.

Myös energia-alan edunvalvoja Energiateollisuus ihmettelee kantaa.

”On harmittavaa ja jopa pienoinen yllätys, että yleensä ilmastopolitiikassa kunnianhimoinen parlamentti halusi tältä osin heikentää komission esitystä”, EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää Energiateollisuudesta toteaa tiedotteessa.

Energiateollisuuden mukaan rajanveto yksityisen kulutuksen ja kaupallisen kulutuksen välillä olisi käytännössä hyvin vaikeasti toteutettavissa, koska usein samassa rakennuksessa on sekä julkisia, kaupallisia tai yksityisiä toimintoja. Tästä parlamentti pyytää nyt selvitystä komissiolta.

Parlamentti kannattaa myös uutta sosiaalirahastoa, jolla kompensoitaisiin uuden päästökaupan kustannuksia kansalaisille ja pienyrityksille. Suomessa uusi rahasto on herättänyt vastustusta. Suomi maksaisi rahastoon enemmän kuin saisi sieltä rahoitusta.

Kyseessä on vasta Euroopan parlamentin kanta, ja parlamentti jatkaa neuvotteluita komission ja EU-jäsenmaita edustavan neuvoston kesken. Jäsenmaat päättävät omista päästökauppakannoistaan 28. kesäkuuta. Neuvotteluiden lopputulema voi olla selvillä loppuvuodesta.

Suomelle helpotusta talvimeriliikenteeseen

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona myös meriliikenteen mukaan EU:n yleiseen päästökauppaan niin, että Suomessa talvella käytetyt jäävahvisteiset alukset saisivat hyvityksiä vuoden 2029 loppuun. EK tosin vaatii hyvityksen saamista pysyväksi vielä jatkoneuvotteluissa.

Parlamentti kannatta myös teollisuuden päästöoikeuksien ilmaisjaon jatkamista ja uusien hiilitullien rajaamista aluksi vain sähkön, lannoitteiden, teräksen, raudan, alumiinin ja sementin tuontiin EU:n ulkopuolelta.

Lisäksi parlamentti haluaa kiristää päästökauppasektorin päästövähennystavoitetta. Parlamentin mielestä päästöjä pitäisi vähentää teollisuudessa ja energian tuotannossa 2030 mennessä 63 prosenttia 61 prosentin sijaan.

Kaikkiaan työn alla olevan ilmastopaketin tavoitteena on, että EU:n päästöt ovat vuonna 2030 55 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.



Source link

Leave a Reply

Your email address will not be published.