Lifestyle

Näin stressi vaikuttaa verenpaineeseen – yksi keino auttaa parhaiten


Pitkään jatkuessaan kohonnut verenpaine vaurioittaa valtimoita, mistä on haittaa koko elimistölle.

Etenkin jos omilla vanhemmilla on verenpaine  koholla, verenpaineen säännöllinen mittaus tulisi aloittaa ajoissa.Etenkin jos omilla vanhemmilla on verenpaine  koholla, verenpaineen säännöllinen mittaus tulisi aloittaa ajoissa.

Etenkin jos omilla vanhemmilla on verenpaine koholla, verenpaineen säännöllinen mittaus tulisi aloittaa ajoissa. Adobe Stock/ AOP

Pitkäaikaisen stressin vaikutusmekanismia verenpaineeseen on tutkittu jo vuosikymmenien ajan.

– Tiedetään, että erilaisissa stressitilanteissa verenpaine kohoaa. Verenpainetta nostava stressi voi olla mistä tahansa johtuvaa. Tyypillisesti se on pitkäaikaista työstressiä, perheeseen liittyvää stressiä tai taloushuolia, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Yleensä kohonnut verenpaine ei tunnu miltään ja se voidaan todeta useless verenpainemittarilla.

Pitkittyessään kohonnut verenpaine vaurioittaa verisuonia ja sydämen terveyttä. Se voi aiheuttaa jopa äkkikuoleman, aivoverenvuodon tai altistaa muistisairaudelle.

Verenpaine on koholla, kun yläarvo ylittää 140 elohopeamillimetriä (mmHg) tai ala-arvo 90 mmHg tai näitä korkeampi. Kohonneen verenpaineen raja kotimittauksissa on 135/85 mmHg. Ihanteelliseksi verenpainetta voi sanoa, kun se on alle 120/80 mmHg.

Hetkelliset verenpaineen nousut eri tilanteissa eivät ole yhtä haitallisia kuin jatkuva, pitkään korkealla oleva paine. Kun stressi vähenee, usein myös verenpaine laskee.

Verenpainetta sanotaan ihanteelliseksi , kun se on alle 120/80 elohopeamillimetriä. Adobe Stock/ AOP

Monimutkaista säätelyä

Verenpaineen säätelyjärjestelmä on hyvin monimutkainen systeemi. Siihen vaikuttaa monet hormonit, sekä erityisesti valtimoverisuonten sisäpinnan reagointi ja munuaiset. Hermoston toiminta on kuitenkin se, joka nostaa nopeiten verenpainetta.

On kaksi päämekanismia mitä kehossa tapahtuu silloin, kun stressi nostaa verenpainetta.

– Stressissä kehon sympaattinen eli aktivoiva hermosto aktivoituu, joka nostaa sykettä ja vaikuttaa verisuoniin monilla tavoilla ja nostaa sitä kautta verenpainetta, Hekkala kertoo.

Pitkäaikaisessa stressissä sympaattinen hermosto on koko ajan ylivirittyneessä tilassa, joka kohottaa verenpainetta.

Toinen mekanismi stressin aiheuttaman verenpaineen nousussa on kortisolihormoni, jota voidaan sanoa stressihormoniksi. Sen vaikutukset tulevat näkyviin hitaammin.

Stressiin liittyy usein myös muita verenpainetta nostavia tekijöitä, kuten unettomuus, liikunta voi jäädä uupuneena vähemmälle ja epäterveellinen ruokavalio. Myös painonhallinta on haastavampaa stressaantuneena.

Stressaantunut myös jatkaa helpommin tupakointia tai jos on lopettanut, niin aloittaa uudelleen. Nikotiini supistaa verisuonia ja sen myötä kohottaa verenpainetta.

– Jos ei stressaantuneena jaksa kiinnittää huomiota terveelliseen syömiseen, syö helposti tavallista suolaisempaa ruokaa, kuten pikaruokaa. Suola on ruuassa se ykkösjuttu, joka kohottaa verenpainetta.

Vähentää elinvuosia

Kohonnut verenpaine on usein sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden taustalla. Verenpainetta hoidetaan sen vuoksi, että se vuosien mittaan rasittaa valtimoita ja sydäntä.

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt kohonneen verenpaineen tärkeimmäksi terveitä elinvuosia vähentäväksi tekijäksi maailmassa.

Pitkittyneessä kohonneessa verenpaineessa sydänlihas ensin vuosien kuluessa paksunee. Myöhemmin lihas jäykistyy, jolloin sen veren pumppauskyky heikkenee. Siitä seurauksena on sydämen vajaatoimintaa. Verenpaineen rasittama sydän on myös altis rytmihäiriöille.

Verenpaineen mittaaminen tulisi aloittaa jo niinkin aikaisin, kun 30–vuotiaana, varsinkin jos omilla vanhemmilla on verenpaine koholla.

Hyvä uutinen on, että kun stressi vähenee, myös verenpaine laskee. Lifestock

Yleinen, mutta alihoidettu

Korkea verenpaine on siitä hankala sairaus, ettei se monilla oireile mitenkään. Usein oireita tulee vasta sitten, kun verenpaine on todella korkeissa lukemissa, esimerkiksi yläpaine huitelee yli 200 ja alapaine yli 130, voi tuntea päänsärkyä, poikkeavaa väsymystä tai huimausta.

– Jos sen stressin saisi pois, se olisi hirveän tärkeää. Läheskään aina se ei ole mahdollista, Hekkala sanoo.

Parasympaattista hermostoa vahvistamalla rauhoittaa sympaattista hermostoa, joka saa kehossa vallan stressitilassa.

– Elintavoista liikunnan harrastaminen olisi tärkeää. Liikunnan avulla voimistetaan autonomisen hermoston säätelyä. Jos elintapamuutoksilla ei saa kohonnutta verenpainetta alas muutamassa kuukaudessa, lääkitys on seuraava vaihtoehto.

Kohonnut verenpaine on alihoidettu sairaus. Siitä ei missään nimessä pidä kärsiä, vaan hakea apua.

– On tavallista, että paine todetaan kohonneeksi ja vaikka sitä pitäisi hoitaa, sitä ei lähdetä hoitamaan, vaan tyydytään seuraamaan tilannetta. Se on ongelma. Lääkitystä ei pitäisi pelätä, sillä korkea verenpaine on vaarallisempaa kuin lääkitys.

Pelkän stressin vaikutusta verenpaineen numeroarvioihin on vaikeaa arvioida.

– Se on hyvinkin yksilöllistä. Suomalainen tutkimus tutki työstressiä ja sen mukaan vaikutus voi olla yläpaineessa 5-10 mmHg. Siihen vaikuttaa niin monet muutkin asiat, kuten kilojen kertyminen, suolan liiallinen käyttö tai alkoholin runsas juominen, Hekkala kertoo.

– Stressi ei ole ainoa verenpainetta nostava syy. Monta asiaa yhdessä kohottaa painetta vielä enemmän.



Source hyperlink

Leave a Reply

Your email address will not be published.

close