Business

Osmo Soininvaara: Miksi Suomen ilmastopolitiikka tulee äänestäjille turhan kalliiksi?



Tuloksekas ilmastopolitiikka perustuu hintaohjaukselle, kirjoittaa viikonlopun vieraskolumnisti Osmo Soininvaara.

Tuloksekas ilmastopolitiikka perustuu hintaohjaukselle, kirjoittaa viikonlopun vieraskolumnisti Osmo Soininvaara.

Taloudella on edessään sopeutuminen ilmaston asettamiin rajoituksiin. Vaikka se tuottaa hyviä ansaintamahdollisuuksia monille yrityksille, koko kansantaloudelle se on kuitenkin rasitus. Muutos tulee hyvin kalliiksi, mutta sopeutuminen ilmastonmuutoksen tuskallisiin seurauksiin tulisi vielä paljon kalliimmaksi.

Monen korviin sielun vihollinen kuiskii, että meille tulisi halvemmaksi, jos muut maat torjuisivat ilmastonmuutoksen. Meidän osuutemme siitä on niin pieni, että voimme hyvin elää kuin pellossa.

Samaa kuisketta kuuluu muissakin maissa. Houkutus vapaamatkustamiseen on keskeinen syy siihen, että ilmastonmuutoksen torjunnassa on menestytty niin huonosti. Paikallisista ympäristöongelmista on päästy paremmin eroon, koska jokainen maa aiheuttaa ne itse itselleen.

Länsimaiden yhteistyökyky on parantunut valtavasti Ukrainan sodan aikana. Ehkäpä nyt päästään eteenpäin myös ilmastopahisten kuriin laittamisessa. Euroopan unionissa valmistellaan jo hiilitulleja.

Siipeensä saanut Venäjä voi vetäytyä kuoreensa ja välittää vähät globaalista vastuusta. Tätä riskiä vähentää se, että yksi pahiten ilmastonmuutoksesta kärsivistä maista on Kiina, jonka siirtomaaksi Venäjä on päätymässä.

Ilmastopolitiikka tarvitsee hintaohjausta

Kun ilmastonmuutoksen torjunta tulee kalliiksi, se kannattaa toteuttaa kustannustehokkaasti. Hintaohjaus – siis tässä tapauksessa hiiliverot ja/tai päästöoikeuskauppa ovat ylivoimaisesti kustannustehokkain vaihtoehto.

Saksa on turvautunut poliittiseen normiohjaukseen ja tukiin, Britannia hiiliveroihin. Britannian ilmastopolitiikka on ollut sekä paljon halvempaa että tuloksellisempaa.

Hintaohjauksen hyviin puoliin kuuluu, ettei siinä yritetä veikata voittavaa teknologiaa. Siinä on myös vaikeampaa vetää kotiinpäin kuin poliitikkojen mikromanageroimassa muutoksessa. Ehkä juuri siksi se ei ole päättäjien suosiossa.

Saastuttavan vaihtoehdon verottamisen sijasta voidaan tietysti myös subventoida puhtaampaa vaihtoehtoa. Se on kuitenkin selvästi tehottomampaa ja tulee kalliimmaksi sekä kansantaloudelle että erityisesti julkiselle taloudelle. Monesta hyvästä asiasta joudutaan luopumaan, kun valtion rahat loppuvat.

Suomen nykyinen hallitus on kuitenkin valinnut subvention tien, koska se on poliittisesti helpompi. Etlan Sanna Kurronen kommentoi tätä Twitterissä kysymällä, pitävätkö hallituspuolueet äänestäjiään tyhminä. Joutuvathan nämä lopulta kuitenkin maksamaan subventiot veroina. Koska valittu linja tulee paljon kalliimmaksi, se on taloudellisesti epäedullisempi myös äänestäjille.

On poliittista heikkoutta, että tälle tielle on jouduttu. Vaan eipä ole oppositiokaan kannustanut hallitusta valitsemaan toisin.

Ukrainan sodan seurauksena noussut polttoaineen hinta on synnyttänyt vaatimuksia lisätä tukea sähköauton hankintaa. Luulisi, että polttoaineen hinnannousu pikemminkin vähentäisi sen tarvetta.

Toki muutoksesta koituvia kohtuuttomuuksia on pehmennettävä. Elinkeinonsa tai työpaikkansa menettäviä tulee kohdella samojen periaatteiden mukaan kuin muitakin rakennemuutoksista kärsiviä.

Energian hinnannoususta kärsiviä kannattaa tukea lähinnä tulonjakoa oikaisemalla. Tämä ei saa toimia niin, että se kannustaa jatkamaan niin kuin ennenkin, sillä ei pidä jatkaa niin kuin ennen.

Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella tutkittiin rekisteriaineistojen avulla polttoaineen hinnannousun vaikutuksia. Oli tiedossa tulot, asuinpaikka ja katsastuksen yhteydessä saadut tiedot ajetuista kilometreistä. Osoittautui, että aika pienellä rahalla saataisiin kohtuuttomuudet kompensoiduksi. Aineistosta ei muuten juuri löytynyt maalla asuvia pienituloisia, jotka ajaisivat paljon autolla. Sellaisia suurituloisia kyllä löytyi.

Kirjoittaja on helsinkiläinen vihreä poliitikko, tietokirjailija sekä vieraileva tutkija Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella. Twitter: @OsmoSoininvaara



Source hyperlink

Leave a Reply

Your email address will not be published.

close