Business

Pyhäjoen ydinvoimala kariutui, mutta sähkön tarve kasvaa Suomessa – ”Olisimme mielellään tarvinneet Hanhikiven”



Pyhäjoen Hanhikivi 1 -ydinvoimala oli laskettu mukaan Suomen skenaarioihin, kun sähkön kysyntä kasvaa ja päästöjä leikataan. Toukokuussa suomalais-venäläinen hanke kuopattiin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Pyhäjoen Hanhikivi 1 -ydinvoimala oli laskettu mukaan Suomen skenaarioihin, kun sähkön kysyntä kasvaa ja päästöjä leikataan. Toukokuussa suomalais-venäläinen hanke kuopattiin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Pyhäjoelle kaavailtu Hanhikivi 1 -ydinvoimala oli olennainen osa laskelmia, kun suomalainen teollisuus selvitti kaksi vuotta sitten keinoja hiilidioksidipäästöjensä leikkaamiseksi.

Moni teollisuuslaitos leikkaa päästöjään sähköistämällä tuotantoaan, ja samaan aikaan sähkön käyttö kasvaa lämmityksessä ja liikenteessä. Energiateollisuuden vähähiilisyystiekartassa esitellyn skenaarion mukaan sähkön kysyntä kasvaisi Suomessa jo 2035 mennessä 30 prosenttia nykyisestä 112 terawattituntiin vuodessa.

Konsulttiyhtiö Afryn laatimassa skenaariossa 40 prosenttia tästä sähköstä tuotettaisiin ydinvoimalla, kun tavoitteena on Suomen hiilineutraalius vuonna 2035.

Oletuksena oli, että tänä vuonna kaupallisen tuotannon aloittavan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan lisäksi sähköntuotanto alkaisi myös Hanhikivi 1 -voimalassa vuonna 2028. Mukaan oli laskettu myös jatkoaika Loviisan ydinvoimaloille, jota Fortum tänä keväänä hakikin vuoteen 2050 asti.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Hanhikiven ydinvoimala on kuitenkin kuopattu.

Pyhäjoelle uutta ydinvoimalaa rakennuttanut Fennovoima kertoi toukokuun alussa päättäneensä venäläisen Rosatomin tytäryhtiön RAOS Projectin kanssa solmitun laitostoimitussopimuksen. Myöhemmin samassa kuussa Fennovoima perui ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen.

Hanhikivi 1 olisi tuottanut sähköä noin yhdeksän terawattituntia vuodessa eli 8 prosenttia siitä tarpeesta, jota Energiateollisuuden tiekartta ennakoi vuodelle 2035.

Kaatuuko Suomen hiilineutraaliustavoite tähän?

Ei kaadu, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

”Kaikki skenaariot, joita on valtionhallinnonkin puolella tehty, ovat kyllä käytännössä sisältäneet Hanhikiven tuotannon noin vuodesta 2030 eteenpäin. Se tuotanto nyt sieltä poistuu”, Leskelä sanoo.

Muuta puhdasta sähköä on kuitenkin tarjolla ja tulossa runsaasti lisää.

”Meillä on tuulivoimahankkeita ihan posketon määrä tässä maassa. Ei ole tarvetta huoleen, että päästövähennystavoitteet tai sähköistymistavoitteet eivät voisi toteutua”, Leskelä sanoo.

”Olisimme mielellään tarvinneet Hanhikiven”

Hanhikiven ydinvoimalan kariutuminen kuitenkin tarkoittaa, että sen tuotannon verran vakaata ja jatkuvaa sähköntuotanto jää toteutumatta. Tilalle tulee tuulivoimaa, jonka tuotantomäärät vaihtelevat tuulien mukaan.

”Vuositasolla sähköntarve täyttyy, mutta tämän energiamurroksen iso kysymys on, miten saadaan sähkön kysyntä ja tarjonta vastaamaan joka hetki toisiaan”, Leskelä sanoo.

Peruspalikat ovat Leskelän mukaan toki tiedossa. Sähkön on liikuttava kansainvälisesti, kaasu toimii varavoimana ja sähkövarastona ja kaukolämpöjärjestelmät auttavat sähkön joustoissa.

”Rehellisesti kukaan ei vielä tiedä, miten tämä hallitaan 2030-luvulla. Mikä on akkujen tai puhtaiden kaasujen tuotannon rooli ja miten saadaan sähköisen liikenteen joustot hyödynnettyä?” Leskelä toteaa.

”Kyllä me mielellään olisimme tarvinneet Hanhikiven tuotannon. Se olisi tehnyt järjestelmän hallinnasta helpompaa.”

Uudet hankkeet eivät toteudu hetkessä

Ydinvoimalla on nyt ennätyksellinen tuki Suomessa. Energiateollisuuden huhtikuussa tekemässä kyselyssä 60 prosenttia suomalaisista kannatti ydinvoimaa.

Leskelän mukaan uutta ydinvoimatuotantoa ei kuitenkaan polkaista käyntiin samassa aikataulussa kuin Hanhikivi olisi valmistunut.

Pienydinvoima kiinnostaa energiayhtiöitä myös Suomessa. Leskelän mukaan ensimmäiset pienydinvoimalahankkeet olisi tarpeen saada käyntiin, mutta pienydinvoima ei ole tuomassa nopeasti lisää sähköntuotantoa. Jo pelkästään voimaloiden sääntely vaatii yhä kehitystä.

”Ennen kuin ensimmäinen hanke tuottaa sähköä, aikaa menee vähintään yhtä kauan kuin olisi mennyt Pyhäjoen voimalaan, ja mittakaava on paljon pienempi”, Leskelä arvioi.

Leskelän mukaan muuten luopuminen venäläisestä tuontienergiasta vie Suomea hiilineutraaliustavoitteen suuntaan.



Source link

Leave a Reply

Your email address will not be published.