Lifestyle

Terveyssovellukset seuraavat terveyttä, mutta niistä voi olla haittaa



Mainokset, sosiaalinen media ja sen vaikuttajat suosittelevat toinen toistaan parempia terveysapplikaatioita, joiden avulla ihminen voi seurata omaa terveyttään. Mistä tavallinen kuluttaja voi tunnistaa itselleen turvallisen sovelluksen?

Professori Tommi Vasankarin mukaan kyseessä on haastava aihe, sillä kirjo on hyvin laaja.

Apple-storessa sekä Googlen Playkaupassa on sovelluksia laidasta laitaan, ja tavallisen kuluttajan saattaakin olla hyvin hankala niiden joukosta löytää itselleen sopivaa – tai ylipäätään turvallista sovellusta.

– Kaikki sovellukset eivät tee ihan sitä mitä luvataan, tai mitä kuluttaja siltä odottaa, Vasankari summaa.

Kaikkien saatavilla olevat sovellukset eivät myöskään luotettavasti yksilöi ohjelmaa, esimerkiksi huomioimalla riskitekijöitä, kuten mahdollisia sairauksia tai lääkitystä.

– Ei tietenkään voida sanoa, että kaikki sovellukset ovat huonoja tai hyviä, vaan jokainen on oma digitaalinen tuotteensa. Yleisesti ottaen henkilökohtaistamisfilosofiaa pitäisi kuitenkin lisätä.

Vaikka erottelua turvallisen ja hyvän sekä huonon sovelluksen välillä saattaa olla haastavaa tehdä, hän mainitsee muutamia seikkoja, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Tommi Vasankarin mukaan sovellusten henkilökohtaistamisfilosofiaa pitäisi lisätä. Lauri Olander

Lupausten realistisuus

– Tämä on tietenkin aina yksilön oma arvio, mutta yleisesti ottaen lupausten todenperäisyyttä pohtimalla saa hyvän käsityksen sovelluksen luotettavuudesta.

Vasankarin mukaan sovellusten terveysväittämiä revitellään toisinaan ylioptimistiseksi verrattuna siihen, mitä sillä todellisuudessa voidaan saada aikaiseksi.

– Sama pätee muillakin toimialoilla. Hyvä esimerkki on vaikka ihovoide, jonka luvataan nuorentavan ihokudosta 80 prosenttia. Jokainen käsittää, ettei kuusikymppisen iho sillä rasvalla muutu samanlaiseksi kuin 15-vuotiaalla, hän toteaa.

Mahdolliset haitat sekö oma motiivi

Vasankarin mukaan suomalaiset luottavat pääosin siihen, mitä heille kaupataan, mutta tuotteen tuloksia tulisi pystyä luotettavasti arvioimaan.

– Ylisuuret lupaukset, etenkin liittyen terveyden, hyvinvoinnin ja suorituskyvyn markkinointiin, ovat huono piirre. Jos tuntuu, että sovellus tarjoaa väittämiä, joita on epärealistista saavuttaa, yleensä asia myös on niin. Todellisen hyödyn osoittaminen saattaa olla haastavaa.

Joskus sovelluksen käytöstä saattaa olla jopa konkreettista haittaa, jolloin siihen tulisi suhtautua entistäkin kriittisemmin.

Jotkut saattavat koukuttua sovelluksen käyttöön liikaa. Getty Images

– Tästä pystyy antamaan esimerkin toisen aiheen, eli lisäravinteiden kautta. On olemassa esimerkiksi lisäravinteita, joita käyttämällä verenohennuslääkkeiden vaikutukset menevät aivan sekaisin. Tällaisia seikkoja on hyvä pohtia.

Vasankari kehottaa jokaista pohtimaan myös omia motiivejaan sovelluksien käytölle. Jotkut voivat koukuttua siihen jopa liikaa.

– Meillä on varmasti jokin prosentti ihmisiä, joiden oma käytös voi oikeasti häiriintyä kun altistuu tällaiselle.

Tietoturva ja selkeys

Kuluttajan kannattaisi Vasankarin mukaan perehtyä erityisen hyvin myös siihen, miten sovellus käyttää ja käsittelee tietoturvaan liittyviä asioita.

Pahimmillaan sovellus saattaa vaarantaa yksilön omaa tietoturvaa.

– Puhutaan kuitenkin hyvin henkilökohtaisista ja arkaluontoisista tiedoista, kun käsitellään terveyteen liittyvä asioita.

Käytettävän sovelluksen tulisi siis olla tietoturvallinen, ja siihen liittyvien seikkojen tulisi olla selkeästi kuluttajan nähtävillä.

Ylipäätään Vasankari toivoisi selkeyttä, sillä toisinaan hän törmännyt sovelluksiin jotka ovat olleet niin monimutkaisia, etteivät kuluttajat ymmärrä sen tuottamaa dataa.

– Kyllä kuluttajan täytyy tietää, mitä sovelluksen kertomat viestit tarkoittavat, jotta vältytään väärinkäsityksiltä. Joissain sovelluksissa oletetaan kuluttajalta liikaa osaamista.

Käytössä myös ammattilaisten keskuudessa

Terveyden maailma on liikkunut eteenpäin sovelluksen muodossa myös tutkimuskäytössä julkisella sektorilla.

Kesästä 2016 saakka on tehty tutkimusinterventioita, joiden aikana tietylle potilasryhmälle on annettu käyttöön liikemittari, joka lähettää tiedot potilaan puhelimeen, ja sieltä taas edelleen terveydenhuollon ammattilaiselle.

– Ne ovat olleet hyvin tehokkaita. Esimerkiksi metabolisen oireyhtymän ihmisille istumisen vähentämisen interventiota ja avosydänleikkauksesta toipuvalle liikkumista edistävää interventiota.

Vasankari näkee metodin arvokkaana myös siksi, että sen ansiosta potilaan ei tarvitse käydä muutaman viikon välein paikan päällä tarkastuttamassa tuloksia, vaan todellinen liikkumisen määrä välittyy suoraan terveydenhuoltoon, josta ollaan puhelimen välityksellä yhteydessä potilaaseen.

Terveydenhuollossa käytettävä terveyssovellus vapauttaa arvokkaita resursseja toisaalle, kun hoitohenkilökunta näkee esimerkiksi potilaan liikunnan määrän suoraan järjestelmästä. Getty Images

– On paljon epämääräisempää, jos lääkäri vain sanoo potilaalle, että koitahan nyt liikkua. On täysin potilaan itsensä vastuulla, miten se toteutuu. Nyt hoitohenkilökunta pystyy reaaliajassa kehottamaan potilasta liikkumaan enemmän, tai vaihtoehtoisesti kehua, että miten hienosti menee.

Vaikka hän on törmännyt vastahakoisiin potilaisiin, pääasiassa vastaanotto on sovelluksen suhteen ollut hyvin positiivista.

– Eihän se tietenkään kaikilla toimi, mutta monilla. Sitten on jopa heitä, jotka ovat saaneet muutamaksi kuukaudeksi kokeiluun liikemittarin, ja ilmoittaneet sitten, että se on mennyt hukkaan. Samalla kuitenkin näemme järjestelmästä, että ranneke on edelleen käytössä, Vasankari nauraa.

Hän huomauttaa, että sovelluksella säästyy myös terveydenhuollon arvokkaita resursseja, kun kaikkiin potilaskäynteihin ei vaadita perinteistä vastaanottoaikaa.

– Sovellukset eivät ratkaise koko maailmaa, mutta näkisin, että on tilanteita, joissa näitä sovelluksia voitaisiin käyttää hyödyksi tulevaisuudessa vielä isomminkin.



Source link

Leave a Reply

Your email address will not be published.